lauantai 26. marraskuuta 2005

Himanka - 26.11.2005

Kaikki olivat tänä lauantaina hyvällä tuulella sillä illalla pääsisi rokkaamaan evankeliumia Himangalle. Keikkabussin virkaa toimitti tällä kertaa erittäin komea "oranssi paholainen" Pete vältti ensimmäisen roudauksen tulemalla paikalle suoraan Ylivieskasta, sori! Neljältä iloisen joukkomme jäsenet saivatkin tervehtiä toisiaan Himangan urheilutalon pihalla. Pihalla meitä oli vastassa paikkakuntalainen pastori. Menimme porukalla sisään ja kävimme ottamassa tilan haltuun. Siellähän se jo viime keikalta tuttu Jukka viritteli äänentoistoa paikoilleen ja me saimme kantaa soittokamat sisään, tähän roudaukseen myös Pete joutui osallistumaan. Lava näytti aluksi pieneltä mutta fiilis oli kuin stadionkeikalle konsanaan. Soundchekin jälkeen meitä odotti aivan kerrassaan mahtava ja herkullinen jauhelihakeitto seurakuntakodilla. Suuri kiitos tästä, oli hyvää! Ruokaa mahaan ja takaisin keikkapaikalle viimeistelemäään kaikki kuntoon ennen illan soittoa. Aluksi pelotti ettei paikalle tulisi kuin muutama nuori ja nekin olisivat eksyneet vahingossa väärään paikkaan mutta toisin kävi. Paikalle tuli aivan mahtavasti porukkaa ja teille oli mukava soittaa. Rokkarit selvisivät kunnialla ja vain muutamalla soittovirheellä. Soittovehkeet kesti koko keikan paitsi Peten ääni. Mika huusikin sitten kahden edestä stemmoja oikein miehekkäästi. Keikan jälkeen saimme vielä iltapalaa joka kruunasi illan. Kiitos järjestäjille, keittäjille, miksaajalle, yleisölle ja Taivaan isälle jälleen kerran huolenpidosta!

perjantai 11. marraskuuta 2005

Sievi 11.11.2005

Bändimme toinen kitarisi, Juho Törmälä siirtyi pois yhtyeestä syksyllä ensimmäisen keikan jälkeen ja Hencca sai kunnian kantaa laulun lisäksi vastuuta myös kitaroinnista Sievin keikasta alkaen. Perjantaiaamu koitti kylmän tuulisena kun odotimme reenikämpän ovella Tomia saapuvaksi keikkabussillamme (eli tällä kertaa asuntoautolla). Kohta valkoinen peto saapuikin (siis se auto eikä Tomi) miehekkäästi pöristen ja näin saatiin roudaus aloitettua. Kamat sisään, pikainen tsekkaus ettei mitään oleellista jää ja sitten matkaan. Ensimmäinen stoppi pidettiin 3 km päässä kun pysähdyimme ottamaan Mikan kyytiin paikalliselta abc:ltä ja samalla Pete huomasi orastavan nälän tunteen. Kerrosateria mahalaukkuun, voimalehmäjuomaa matkaan ja auton nokka kohti Sievi-cityä. Matkalta soitimme pariin kertaan ajo-ohjetta Peten ihanalta vaimolta jotta löytäisimme nopeimman reitin soittopaikalle. Keikkapaikalle saavuttiin neljän maissa, kamat sisään ja pystyyn, soundcheck ja sitten taas syötiin. Nuorisotyöntekijä Mauri oli sillä hetkellä maailman mahtavin jätkä ja kävi hakemassa meille paikanpäälle pitsat. Kiitos! Tämän jälkeen takahuoneeseen keskittymään itse keikkaan. Paikalle tuli reilut 30 ihmistä, tunnelma oli oikein mahtava. Soittovehkeet kesti jälleen loistavasti koko keikan ajan. Uudet biisit saivat tulikasteen, toimi! Kiitos Maurille, kiitos kaikille Teille jotka tulitte kuuntelemaan meitä ja kiitos Taivaan Isälle huolenpidosta.

lauantai 30. heinäkuuta 2005

Raahe - 30.7.2005

Yhtyeemme ensimmäinen keikka. Kaksi viikkoa ennen keikkaa basisti vaihtui. Markuksen Jarkko korvattiin uimahyppääjän serkulla, Mika Puhakalla. Kauhealla kiireellä reenattiin setti kasaan. Viimeiset reenit 4 tuntia ennen keikkaa. Hencalla meinasi loppua ääni, valitettavasti sitä jouduttiin kuuntelemaan myös loppupäivän ajan. Ilmassa oli tervettä jännitystä, emme kuitenkaan unohtaneet viljellä huonoa huumoria kun äänentoistotyypit kytkivät pa:ta pystyyn. 5 minuuttia ennen keikan alkua bassoa ei oltu vielä kytketty, soundchecki oli tekemättä, kaaos meinasi vallata tilan. Kosketinsoittaja kurkisti varovasti salin oven taakse, siellä oli 200 nuorta. Ovi äkkiä kiinni ja panikoimaan, ei hyvänen aika! Meidän ei tarvikkaan soittaa tyhjälle salille. Ovelta käytiin huutamassa, että keikan alku venyy 10 minuuttia. Pikainen soundcheck ja lavan taakse piiloon odottamaan. Porukka ryntäsi sisään. Rokkarit pisti lavan takana kädet ristiin jotta kaikki menisi hyvin. Kaikki meni hyvin. Mitä nyt Pete kohelsi alkunauhan aikana päästämällä muutaman väärän äänen synasta. Yleisö tykkäsi, soittajat tykkäsi yleisöstä. Soittovehkeet kesti koko keikan. Kiitos Isälle huolenpidosta. Keikan jälkeen porukalla pitsalle, siellä jatkettiin huonon huumorin viljelyä. Tästä on hyvä jatkaa.