Reissu alkoi perjantaina 17.11.2006 klo 03.00 kun suuntasimme keikkadösämme kohti Suomen Turkua. Kaikki sujui hyvin Kokkolaan asti, keli oli hyvä ja liikenne oli rauhallinen. Mutta Kokkolassa säiden haltia päättikin nakata hieman lunta maahan. Itse asiassa lunta tuli kohtisuoraan satamalla niin paljon, että yli 60 km/h oli hurja vauhti siihen tilanteeseen. Eipä siinä muuta kuin Kokkolan abc:lle kahville odottamaan sään selkenemistä. Reissu jatkui hyvin ilman ongelmia, mitä nyt auton nopeusmittari eli omaa elämäänsä ja aiheutti jänniä ja vauhdikkaita tilanteita poliisisetien kameratolppien kohdalla.
Turkuun saavuttiin puolenpäivän tienoilla ja ihme kyllä, ilman suurempia harhailuja löydettiin lähes suoraan festarialueelle. Tämä todistaa, että myös maalta tulevat gospelmuusikot osaavat liikkua suurissa kaupungeissa. Sitten lampsittiin porukalla ihmettelemään, että mihinkäs me saadaan roudata meidän soittokamat. Souncheckki tuli ajoillaan ja äänimiehemme Pikku-Pekka pyöritteli ihan rouhevat soundit kaiuttimista pihalle. Ainoa huolenaihe oli soundcheckin lyhyys, sillä ehdimme soittaa vain puolikkaan biisin. Tässä vaiheessa tuli ainakin kirjoittajalla mieleen, että olisikohan aikatauluja suunniteltaessa pitänyt varata himpun verran lisää aikaan tähän, että olisi saanut ruuvata monitoroinninkin kohdalleen.
Väkeä tuli keikalle hyvin ja meininki oli sen mukainen. Keikan miinukset olivat tekniikan pettäminen alussa. Hencan mikki päättikin olla mykkänä ensimmäisen biisin puoleenväliin asti ja ainakin allekirjoittaneelle tuli korvamonitoreihin pelkästään Pepen kitara, täysillä. Mutta kun tekniikka rupesi pelaamaan, niin kyllä oli hienoa soittaa gospelia festareilla. Kiitos teille kaikille, jotka tulitte kuuntelemaan meitä, kiitos keikan järjestäjille, kiitos vaimoille ja kihlatuille kaikesta avusta ja suurin kiitos Taivaan Isälle huolenpidosta.
