Raahe - 24.2.2007 Raahegospel

Kotipaikkakunnalle on aina yhtä mukava mennä soittamaan. Ja mikä parasta, tällä kertaa keikkareissun pituus ei ollut ainakaan rasite. Ennakkotunnelmat olivat hyvät koska paikalla olisi loistava tekniikka sekä hyviä muita esiintyjiä. Veimme jo aamupäivällä kamat Raahen liikuntahallille ja siellä tekniikan pojat ja seurakunnan väki rakensivatkin jo tapahtumaa oman näköisekseen. Aikatalulut pitivät ja teimme soundchekin 13:30 ja saimme tehdä sen rauhassa. Tämän jälkeen pitää kiittää suuresti järjestää, Raahen seurakuntaa, ylläpidosta, sillä saimme syödä todella hyvin ja ruoka oli maukasta. Muusikko elää vatsallaan. Ruokittuina ja kylläisinä painelimme takaisin itse tapahtumapaikalle katsastamaan Juha Tapion ja bändin kunnon, kunnossa oli. Väkeäkin oli tullut paikalle sali täyteen ja se oli mahtavaa.

Ennen meitä esiintyi vielä kaksihenkinen trubaduuri Markus ja kumppani jotka vetivät taidolla ja tyylillä kitarapoppia. Mukavia sällejä. Meidän oma veto oli noin puoli kahdeksan maissa. Oli kerrassaan hienoa odottaa lavan takana (tai oikeasti me olimme lavan vieressä vaikka ketä tälläinen yksityiskohta oikeasti kiinnostaa :) ) kun yleisö taputti ja metelöitsi meitä lavalle. Juoksahdimme lopulta reippaasti kuten nuoret miehet yleensä liikkuvat lavalle hoitamaan osamme. Iloksemme huomasimme lavan edustan täyttyvän ihmisistä ja sehän nosti vaan entuudestaan hyvän fiiliksen kohti kattoa. Täytyy antaa tunnustus teille jotka olitte paikalla, meininki oli todella hyvä koko keikan ajan. Oli jännä huomata ihmisten laulavan keikoilla biisien mukana, siistiä!Keikka meni hyvin ja tekniikka pelasi loistavasti.Kiitos Oulun poijjiille ja omalle äänimiehelle, Pikku-Pekalle.

Kiitos teille kun tulitte kuuntelemaan, kiitos Raahen seurakunnalle, kaikille työntekijöille (eritoten loistaville kahvin kuljettajille) ja suurin kiitos Taivaan Isälle huolenpidosta.

Nivala - 2.2.2007 Jokigospel

Yleensä kun vastoinkäymisiä alkaa tulemaan niin niitä sitten tulee heti kerralla kunnon rysäys. Osa tietysti johtui omista pikku virheistä ja virhearvioinneista, kuten esim: "Kyllä sen keikkabussin ehtii varata myöhemminkin, ei sillä vielä ole kiire". Olihan sillä sitten kiire kun emme saaneet sitä oikein mistään. Onneksi Pete onnistui saamaan lainaan vaimonsa isältä koukullisen auton ja Mika sai hommattua kuomukärryn. Ja samana päivänä vielä sattui lisää miellyttäviä yllätyksiä kun Pete vei omaa autoaan huoltoon aamulla jotta se olisi huollettuna jo ennenkuin lähdemme Nivalaan päin. Huollossa kerrottiin juuri sinä aamuna yhden autonkorjaajan sairastuneen ja huollon venymisen iltapäivään asti. Suorastaan riemullinen olo iski silloin. Tähän kun lisätään vielä yleinen aikataulujen lievä pettäminen ja jostain syystä ihan karmea säätäminen niin paketti oli valmis ja tressitaso ainakin 200 astetta. Mutta kaikesta huolimatta pääsimme matkaan kutakuinkin aikataulussa.

Alavieskassa osa piti pakollisen vessatauon (eihän sitä nyt kukaan pysty 1,5 h olemaan autossa ilman taukoa) ja Ylivieskasta pysähdyimme noukkimaan kyytiin paidat ja levyt myyntipöydälle. Loput kävivät sitten tämän stopin aikana vessassa. Matka jatkui ja hetken aikaa pyörittyämme Nivalan suuressa keskustassa Elina (ainoa naispuolinen ihminen autossa, sääliksi kävi) pakotti meidät kysymään ajo-ohjetta kävelijältä ja rikkomaan miehisyyden illuusion selvitä tilanteesta kuin tilanteesta neuvoa kysymättä. Kiitos ohjeista, löysimme heti perille. Astelimme heti sisälle katsomaan mikä on meininki sisällä ja lähes samaan aikaan KLS:n poijjaat pyrähti paikalle myös. Pikainen kättelykierros, jokainen sanoi nimensä ja samantien unohti sen kuulemansa nimen. Roudattiin soittokamat sisään, pakolliset roudaus, - rumpali, - basisti, - mää en roudaa kyllä mitään-vitsit ja odottelemaan jotta päästäisiin tsekkaamaan soundeja. Henccakin saapui paikalle omalla autollaan ja ehti vielä roudaamaankin , hän oli ahkerana ollut aamupäivän koulussa opiskelemassa miten tullaan kriminaaliksi vai oliko se sittenkin kriminaalityötä....

KLS veti ensin oman keikkansa ja hyvin vetivätkin. Rok-meininki ja sanoma oli tujua tavaraa. Ja muutenkin erittäin leppoisaa sakkia! Miksaajalla oli jostain syystä oma näkemys soundeista ja emme välttämättä ihan yhtyneet tähän näkemykseen mutta ihan hyvä peruspaketti. Seuraavaksi tuli meidän vuoromme nousta lauteille. Monitorimies ansaitsee erikoiskiitoksen loistavasta työstä sillä nappeihin ( eli korvamonitoreihin) tuli erittäin hyvä paketti kaikkia soittimia. Itse soundeissa olisi ollut paranneltavaa mutta aina ei voi voittaa, ei edes joka miksaaja. Se on sitä kun ei ole omaa äänimiestä mukana joka keikalla. Nivalassa oli mukava soittaa, siellä oli mahtava yleisö. Kiitos Nivalan seurakunnalle, kiitos järjestäjille,kiitos Taika-Petterille, kiitos KLS:n sälleille, kiitos teknikoille ja suurin kiitos Taivaan Isälle huolenpidosta.